Tekoäly voi luoda tulevat marjojen satoennusteet – Keinoaivoille kerättiin tietoa Ilomantsin metsistä
Kiireinen kulkija saattaa helposti kulkea seurantametsän ohitse, kun merkit ovat näin pieniä. Kuva: Petri Uusitalo
Luonnonvarakeskus (Luke) laatii joka vuosi arvioita siitä, että miten marjasato tulee kehittymään. Ennusteita luodaan pitkälti seurantametsien avulla. Tänä kesänä myös Ilomantsi liittyi marjaennustetta luovien kuntien joukkoon, kesällä myös tänne on luotu seurantametsiä.
– Niitä on sijoitettu vähän sinne ja tänne, ympäri Suomea, vastaa Luken erikoistutkija Rainer Peltola.
– Yhteensä näitä palstoja on useita satoja ja ne on sijoitettu eri puolille Suomea, Peltola jatkaa.
Droneilla marjatietoa
Seurantametsä perustettiin Ilomantsiin Ferox-hanketta silmällä pitäen. Kolmivuotisessa Ferox-hankkeessa tarkastellaan, miten tekoälyn, robotiikan ja drone-teknologian avulla marjasatojen ennustettavuutta, sekä keräämistä voitaisiin tehostaa. Tällä hetkellä luonnonmarjasadostamme saadaan talteen vain 10 prosenttia.
– Ilomantsissa ei ennen tätä hanketta, ollut yhtään seurantametsää ja tänä vuonna perustettiin yli 10 tutkimusmetsikköä ja -suota, Marjut Turtiainen Arktisilta Aromeilta kertoo.
Arktiset Aromit ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää luonnontuotteiden talteenottoa ja käyttöä. Arktiset Aromit ry oli myös valinnut Ilomantsissa sijaitsevien testimetsien sijainnit ja vienyt Forex-hankkeen kansainvälisen tiimin metsään ja opastanut siellä olemisessa.
Marjut Turtiainen esittelee Ilomantsin ensimmäistä seurantametsää.
Vaikka marjasatoja seurataan todella aktiivisesti on erilaisten ennusteiden ja mallien luominen ollut silti haastavaa. Marjut Turtiainen on aikoinaan kirjoittanut väitöskirjan marjasatojen mallintamisesta. Tähän mennessä ainoastaan mustikoiden satoennusteita pystytään suhteellisen luotettavasti tuottamaan.
– Tätä on tutkittu älyttömän paljon vuosikymmenten aikana. Saa nähdä osaako tekoäly tehdä ihmistä paremmin ennusteita, Turtiainen pohtii.
Yrittäjille hyötyjä
Ferox-hankkeen lopputavoitteena olisi luoda yrittäjille ja marjanpoimijoille karttasovellus, jonka kautta he pystyisivät tehostamaan marjanpoimintaa. Parhaassa tapauksessa dronet kantaisivat myös marjaämpärit metsästä.
– Marjoja kantavat dronet tulevat joskus myöhemmin kuvioon. Tässä on kuitenkin kustannuskysymyksiä mukana. Harvoilla marjayrittäjillä on rahaa tällaisiin ratkaisuihin.
– Marjanpoimijoiden turvallisuutta ja valvontaa voitaisiin kuitenkin parantaa droneilla, jotka kävisivät välillä katsomassa, että heillä on kaikki hyvin, Turtiainen selittää.
Seurantametsistä pitää käydä laskemassa marjat käsipelillä. Niiden määristä luodaan marjasatoennusteet.
Hyttyset vaivasivat
Forex-hankkeeseen kuuluu Suomen lisäksi useita Välimeren maita, Iso-Britannia ja Irlanti. Hanketta varten tutkijoita saapui Ilomantsiin ympäri maailmaa lennättämään dronejaan. Vieraita oli aluksi arveluttanut itäinen naapurimme, mutta lopulta he olivat kuitenkin uskaltaneet itärajan lähistölle.
– Hyttysten ja hyönteisten määrät olivat heille suuri ihmetyksen aihe. He suihkuttivat toisiaan päästä varpaisiin hyönteismyrkyllä ja osa piti kumihanskoja kädessä, että hyönteiset eivät purisi, Turtiainen naurahtaa.
Hyttysistä huolimatta kaikki pitivät hanketta varsin onnistuneena. Tulevaisuudessa saamme tietää onnistuuko tekoäly tekemään selkoa Suomen marjaennusteeseen.
– Pitää tietenkin vielä laajentaa hanketta muihinkin kolkkiin. Suomi on varsin pitkä ja suuri maa, joten pelkästään yhdessä paikassa tehdyt mittaukset eivät ole yleistettävissä koko maahan, Turtiainen huomauttaa.