Runopirtin pyöreät vuodet – Juhlassa kanteleensoittoa ja perinneruokia
60-vuotias runopirtti viettää tänä vuonna pyöreitään. Amanuenssi Heidi Koponen kertoo mitä juhlalliseen kesään kuuluu. Kuva: Petri Uusitalo
Toisen maailmansodan jälkeen oli Suomesta lohkaistu iso pala. Neuvostoliitolle menetetty Karjala oli vahvasti ihmisten mielissä. Osa kaipasi kotiseutujaan ja toiset karjalaista kulttuuria. Noissa tunnelmissa kuitenkin sikisi ajatus Parppeinvaaran runokylän rakentamisesta, jotta pala kulttuuria voitaisiin säilyttää myös tällä puolella rajaa. Aulis Kalman suunnittelema runopirtti oli ensimmäinen sotien jälkeen rakennettu karjalaisen rakennustyylin muistomerkki.