Pohjois-Karjala tarvitsee palveluja, jotka ovat lähellä ihmistä – eivät vain talouden laskelmia.
Siun soten yhteistoimintaneuvottelujen tulos on raskas uutinen koko Pohjois-Karjalalle. Ilomantsin ja Lieksan kuntoutussairaaloiden suunniteltu lakkauttaminen koskettaa asukkaita, henkilöstöä ja kuntien elinvoimaa. Päätökset eivät koske vain vuodepaikkoja ja euroja, vaan ihmisten arkea, turvallisuutta ja mahdollisuutta saada apua silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Siun soten talous on saatava kestävälle pohjalle. Säästöjä on tehtävä vastuullisesti, mutta samalla on kysyttävä, millä hinnalla niitä tehdään.
Pohjois-Karjala on laaja maakunta, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja väestö ikääntyy. Kaikilla ei ole autoa tai läheistä kuljettamassa palvelujen äärelle. Sairastuminen ja avuntarve eivät katso postinumeroa. Hyvän hoidon on oltava mahdollista myös maakunnan reuna-alueilla.
Kuntoutussairaaloiden lakkauttamista perustellaan sillä, että osa asiakkaista tarvitsee sairaalahoidon sijaan ympärivuorokautista hoivaa tai kotiin vietäviä palveluja. Oikean palvelun löytäminen oikeaan aikaan on kannatettava tavoite. Mutta onko riittävä hoiva todella saatavilla, kun sairaalapaikka poistuu?
Emme voi rakentaa palveluja sen varaan, että hoivapaikkoja ehkä vapautuu tai kotihoito venyy entisestään. Palvelujen saatavuus on varmistettava etukäteen. Muuten säästöt voivat lisätä turvattomuutta ja siirtää vastuuta omaisille. Suunnitellut uudet arviointi- ja kuntoutuspaikat ovat tarpeellisia, mutta niiden toteutuminen ja riittävä henkilöstö ratkaisevat, näkyvätkö tavoitteet ihmisten arjessa.
Satojen henkilötyövuosien vähennysten takana on ihmisiä, osaamista ja tulevaisuuden huolia. Henkilöstön jaksaminen ja pysyvyys ovat myös hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kysymyksiä. Kokeneiden työntekijöiden osaamista ja asiakkaisiin rakentunutta luottamusta ei voi korvata organisaatiokaavioilla.
Säästöjen rinnalla on vahvistettava kotihoitoa, kuntoutusta, yhteisöllistä asumista ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja paikallisyhteisöjen osaaminen on arvokasta, mutta vastuu lakisääteisistä palveluista kuuluu hyvinvointialueelle.
Muutoksia on valmisteltava avoimesti henkilöstön, asukkaiden ja kuntien kanssa. Vaikutuksia on seurattava, ja päätöksiä on voitava arvioida uudelleen, jos palvelut heikkenevät tai omaisten vastuu kasvaa kohtuuttomaksi.
Pohjois-Karjalan vahvuus on aina ollut sen ihmisissä, välittämisessä ja halussa pitää huolta toisistamme. Tätä arvopohjaa tarvitsemme erityisesti vaikeina aikoina.
Hyvinvointialueen tehtävä ei ole vain selvitä seuraavasta talousarviosta, vaan rakentaa palvelut, joihin ihmiset voivat luottaa.
Talous on saatava tasapainoon, mutta ihmisarvosta, turvallisuudesta ja alueellisesta oikeudenmukaisuudesta ei saa tinkiä. Ihminen on pidettävä kaiken toiminnan keskiössä.
sh, th, THM; YAMK
alue- ja kunnanvaltuutettu (kesk.), Tuupovaara